Dinah'n aamuherätys

Asuin vielä vanhempieni luona (1995) ja nukuin omassa huoneessani, jonka ovi oli kiinni. Oli viikonloppuaamu ja olin juuri heräilemässä, mutta kuitenkin vielä unenpöpperössä. Yhtäkkiä kuulin äänen, joka muistutti ihan gerbun rapinaa. Gerbiilit asustivat silloin yläkerran käytävän päässä, vastapäätä huoneeni ovea.

Käänsin kylkeä, mutta sitten ääni kuului taas. Ihan kuin joku olisi raapinut ovea. Tällä kertaa ääni ei lakannut, joten menin katsomaan, mistä oli kyse. Avasin oven ja näin Dinah'n oven edessä. Se oli raapinut oven alapuolella olevaa rakoa. Se ihan selvästi yritti tulla mua herättämään ; )

Äiti oli antanut gerbuille jotain ruokaa ja jättänyt ruokakopin huonosti kiinni. Se oli kiinni häkissä sellaisen oven kohdalla ja siitä pienestä raosta Dinah oli päässyt karkumatkalle. Se oli joko hypännyt tai pudonnut pöydältä lattialle, mutta onneksi ei ollut käynyt kuinkaan. Pöytä ei ollut korkea. Toista kertaa en ole samanlaista herätystä saanut, joten tätä muistelenkin usein hymyillen.

Danny pää alaspäin

Ikävämmän herätyksen sain hiihtolomalla 1993. Heräilemässä olin silloinkin, kun kuulin oven takaa piipitystä. Ajattelin ensin, että Danna ja Zoe taas kinastelivat ruoasta. Vasta kolmannen kerran piipitystä kuultuani päätin vääntäytyä sängystä ylös.

Avasin oven ja menin gerbbujen luo. Huomasinkin melkein heti, että Danny roikkui häkissään pää alaspäin. Se oli jäänyt jalastaan kiinni ja piipitti. Säikähdin ja otin äkkiä päällimmäisen häkin pois. Silloin Danny pääsi irti, mutta se jatkoi valittamistaan. Huusin vanhempanikin katsomaan sitä.

Otin Dannyn käteeni ja huomasin, että siltä oli lähtenyt kaksi kynttä. Varmasti jalka olikin kipeä! En ollut ihan varma, mutta luultavasti sen varpaat olivat jotenkin jääneet häkissä olleiden "portaiden" väliin eli siihen kohtaan, missä portaat ja seinä kohtaavat. Danny ei kuitenkaan enää myöhemmin samana päivänä valittanut oloaan.

Danna ja Zoe helteessä

Olin vanhempieni kanssa matkalla mökille kesällä 1993. Mukaan olivat päässeet myös Danna ja Zoe. Pysähdyimme pitämään pientä taukoa johonkin huoltoasemalle tai vastaavalle. Enpä sitten ajatellut, ettei gerbbuja saisi jättää autoon, kun ei esimerkiksi koiraakaan saa.

Emme olleet kovin kauan poissa autosta, ehkä noin vartin. Takaisin tullessa helle oli kuitenkin tehnyt tepposensa. Danna ja Zoe nimittäin olivat ihan märkiä kuumuudesta. Me kaikki tietysti pelästyimme ja luulimme, että nyt kävi todella huonosti.

Aloin kuitenkin heti kuivatella gerbbuja ja aika pian ne olivatkin jo taas ihan hyvännäköisiä. Ensin ne eivät paljoa liikkuneet, ymmärrettävästä syystä, mutta sitten ne alkoivat jo piristyä ja koko mökkireissu oli pelastettu. Kantapään kautta tuli opittua, ettei mitään elävää saa hetkeksikään jättää yksin autoon!

Dannyn ruokatemppu

Vuonna 1992 ekat gerbbuni asustelivat kaikki vielä häkeissä ja niistä pinnojenväleistä oli helppo antaa gerbuille herkkupaloja. Danny asusti silloin aika matalassa häkissä. Päätinkin sitten kokeilla tulisiko se hakemaan ruoan siitä melkein katon rajasta. Kun olin muutaman kerran niin tehnyt, Danny oppi kyseisen ruokatempun.

Melkein aina häkin ohi kävellessäni se kiipesi äkkiä korkealle häkin seinää pitkin. Pakkohan sille oli sitten siemen tai muu vastaava antaa, kun se oli niin söpö! Tämä temppu tosin kesti vain aikansa, sillä jalkansa satuttamisen jälkeen Danny ei enää kovin mielellään kiipeillyt.

Danna sängylle

Istuskelin sängylläni kirjoittelemassa jotakin (1994). Juoksutin samalla Dannaa ja Zoeta huoneeni lattialla. Jonkin ajan kuluttua kuului "peiton rahinaa" ja Danna ilmestyi seurakseni sängylle. Sitten se katsoi mua mustilla silmillään ja näytti aivan älyttömän söpöltä. Eipä ollut kukaan muu aikaisemmin tullut mua samalla tavalla "moikkaamaan". Kiipeäminen oli onnistunut koristelakanan helmaa pitkin. Kyseinen tapaus on yksi parhaista muistoistani Dannasta.

Seuraava sivu